lauantai 13. huhtikuuta 2013

Suomimiehen kuntotesti ja vajaa sata päivää Finntriathloniin!

Nyt on taas paljon kirjoitettavaa. Ei pitäis pitää näin pitkiä taukoja blogikirjoitukseen, mutta tää viikko on mennyt niin älyttömän nopeasti, ettei oikein ole aikaa löytynyt summailuun. Tai siis en ole varannut aikaa sille, tekosyitähän noi "liian kiire" -selitykset aina on :P

Suomimiehen kuntotesti


Kävin eilen Kotkan torilla tekemässä Suomimiehen kuntotestin. En ole tuollaista kehonkoostumusmittausta koskaan tehnyt, joten oli hyvin mielenkiintoista saada analyysia omasta kehosta. Testi koostuu kolmesta eri testistä. Ensimmäinen on puristusvoima, toinen on kehonkoostumusanalyysi ja kolmantena kestävyyskunnon arviointi. Sen enempää mittaustapahtumaan menemättä tässä on hieman tuloksia joita minulle tuli.

Puristusvoima: 


58, joka on hieman ikäluokkaani keskivertoa parempi. Enpä hirveästi tuota yläkroppaa olekaan treenannut, joten se oli hyvin odotettavissa oleva tulos.

Kehonkoostumus:


Pituus 195 cm
Paino 98.2 kg
Painoindeksi (kg/m2) 25.8
Vyötärönympärys 86 cm
Rasvaprosentti 17.3
Lihasmassa (kg) 46.1
Viskeraalirasva VFA (cm2) 124
Kuntoluokka (1-5) 3
Lihas-/rasva-arvio: Keskiverto

Kestävyyskunto:


Liikunta-aktiivisuus (1-4) 4
Kestävyyskunto (ml/kg/min) 58
Kuntoluokka (1-7) 7
Kestävyyden arvio: erinomainen

Lopullinen kehonkuntoindeksi mulla oli (arviolla -5 - +5) +2.45 ja kokonaisarvio: hyvä, kommentilla: Liikunta- ja ravintotottumuksesi ovat todennäköisesti hyvässä tasapainossa terveytesi ja hyvinvointisi kannalta. Jatka samaan malliin.

Jos olisin vuosi sitten saman testin tehnyt olisi tulokset olleet jotain aivan muuta. Silloin painoa oli vielä lähemmäs 115kg ja aktiivisuus ei ollut kyllä mitään kehuttavaa, vaikka olinkin tähän urheiluputkeen jo hyvin päässyt silloin. Ylipainoa mulla on vielä hiukan. 195cm mun ikäiselle miehelle normaalipaino pitäisi sijoittua 71.1. - 96.3kg väliin. Viskeraalisen rasvan määrä mulla oli myös yli tuon suositellun 100 cm2, joten tällä saralla riittää vielä duunia. Pitää kesän jälkeen tehdä uusi testi ja katsoa onko taas edistystä tapahtunut.

Sen verran vielä summausta, että ei tämä vajaa puolitoista vuotta ole mikään äärimmäisen helppo tie ollut. Paljon kovaa duunia ja loukkaantumisia ja kaikenlaista taistelua. Mutta ilokseni olen huomannut, että olen pystynyt pitämään terveen ja joskus vähemmin terveen innostuksen yllä liikkumiseen ja itseni kehittämiseen kuntoilijana. Sanomattakin selvää, että nykykunto on paras ja palkitsevin asia kaikesta kivusta, särystä ja kyynelistä mitä olen puolentoista vuoden aikana vuodattanut.

Vajaa 100 päivää Joroisten koetukseen!


Kauhukseni huomasin tällä viikolla, että päivät alkavat käymään vähiin Finntriathlonin kanssa. Sadan päivän rajapyykki meni rikki. Tässä hieman lajikohtaista arviota nykytilanteesta.

Uinti


Uinnin tekniikkaryhmä alkoi pääsiäisenä. Se on ollut erittäin tervetullut lisä mun uimaharjoitteluihin. En ole koskaan ollut vastaavassa ohjatussa liikuntaryhmässä mukana. Hyvin helposti pääsin treeneihin sisälle ja kaksi valmentajaamme ovat kyllä ensiluokkaisen hyvin ja selkeästi käyneet kohta kohdalta vapaauinnin tekniikkaa ja harjoittelua. Olen varma, että tästä poikii paljon hyötyä mun uintivauhtiin ja uinnin helppouteen, varsinkin kun tekniikkaharjoitukset on ohi ja pääsen varsinaiseen Masters-ryhmään myllyttämään harjoituksia. Uinti vauhti mulla on jo tällä hetkellä alle mun Finntriathlonin tavoitevauhdin. Uinnin tavoite mulla on 40min vaihtoineen ja ilman märkäpukua mennään jo alle 37 minuutin altaassa.

Märkäpukukin on valittu. Hyvän ystävän kautta valitsin Makon märkäpuvun, joka ei ole mikään kauhean iso ja tunnettu merkki, mutta kuitenkin laadukas ja varmasti alalla tulevaisuudessa kasvava. Makon puvuista mulle on tulossa heidän lippulaiva malli Extreme. Tulen tottakai tänne hetimiten, kun pääsen testailemaan kirjoittamaan arviota ja kertomaan tarkemmin miten päädyin tähän.

Pyöräily


Pyöräilyssä mennään jo kovaa vauhtia maantieharjoituksia. Ollaan Madonnan kanssa menty pitkin maita ja mantuja ja useamman sata kilometriä. Ei voi oikein sanoin kuvata vauhdin helppoutta ja polkemisen iloa noin mahtavalla maantiepyörällä. En tiedä kuinka paljon tuo minun koko talven kestänyt fillarointi töihin läpi lumen, kylmän ja tuulen on edesauttanut tuota polkemisen "helppoutta", mutta ison osan lasken kyllä silti tuon pyörän laadun ansioksi.

Ensi viikolla alkaa Rantapyörä yhdistyksen kuntojaoston ryhmälenkit, joita olen vesi kielellä odotellut. Viikkolenkkejä on kaksi: nopeampivauhtisempi ja enemmin kuntoilijoille tarkoitettu n. 25km/h vauhdin lenkki. Olen lupautunut kesän aikana olemaan yksi kuntoryhmän vetäjistä. Meillä on ryhmäajon koulutus huomenna sunnuntaina. Joten jos halua ja intoa on tulla mukaan lenkeille niin muhun voi ainakin ottaa yhteyttä tai sitten seurata ilmoittelua Rantapyörän nettisivuilta tai facebookryhmästä.

Vedin muuten Madonnalla viikko takaperin 100km rullailun, josta muodostui yksi kovimmista treeneistä jota olen nyt triathlon aikana tehnyt. Olen yhden 100km rullailun tehnyt aikaisemmin ja silloinkin vedettiin mies aika piippuun mutta nyt mentiin jo aika hämärän rajamaille. Lähdin vetämään aivan hurjaa vauhtia alussa (n. 45-46km/h keskaria, pitää muistaa että rullilla ei ole kitkaa eikä ilmanvastusta niin tuon vauhdin ylläpitäminen on huomattavasti helpompaa kuin maantiellä) ja huomasin n. 60km kohdalla, että paukut alkaa olemaan käytetty. Niinkuin aikaisemmallakin kerralla otin pienen (1-2min) tauon 15min. välein, jotta pystyin tankkaamaan urheilujuomaa ja vettä. Rullien päällä en pysty juomaan, koska pyörä lähtee alta, jos otan toisen käden tangosta irti. 60km jälkeen joka kerta oli vaikeampaa ja vaikeampaa vetää seuraava 15-minuuttinen. Viimeinen setti meni jo hämärän rajamailla. Pyörä meni rullilla aikamoista siks-sakkia ja on suoranainen ihme, etten lipsahtanut rullilta pois. Jouduin myös ravistelemaan ajoittain päätäni, kun silmissä alkoi sumenemaan. Viimeiseen 500m. asti en ollut varma pystynkö vetämään loppuun asti mutta tulihan se 100km onnellisesti täyteen ja aikaa suoritukseen meni 2:16:39. Suorituksen jälkeen kroppa oli puolentunnin ajan jossain ihmeellisessä shokkitilassa, jossa oksetti ja oli kylmä ja hiki samaan aikaan. Terveellistä toimintaa! Suosittelen!

Tässä Madonnan kanssa aamulenkillä torstaina Laajakosken sillalla :)

Juoksu


Juoksuun en kommentoi muutakuin, että ennen akillesjännevammaa olin helposti alle 1:50 puolmaratonvauhdissa. Tämän hetkisestä kunnosta ei ole mitään kuvaa, kun en ole tuon vamman vuoksi päässyt yli 4 viikkoon nyt juoksemaan. Näyttäisi vahvasti siltä, että joudun vakavasti harkitsemaan HCR:n peruuttamista, joka häämöttää jo kolmen viikon päässä :/ Tämä on mun tämän hetkisen treenauksen vakavin ongelma ollut. Toivotaan, että tuo lähtisi piakkoin korjaantumaan, että pääsisin juoksemaan lumettomalla ja jäättömällä tiellä (mitä en ole vielä tänä vuonna päässyt kertaakaan tekemään).

Tässä taas tämänkertaiset jorinat :P

3 kommenttia:

  1. Hyvin menee, palvelkoon Madonna Sinua hyvin!! :-)Sampo

    VastaaPoista
  2. Kesäisin minunki pyöräily reittiin kuuluu myös tuo kyseinen silta! :)

    VastaaPoista
  3. Toi Laajakoski - Pernoo reitti on kyllä mukava ajella, harvoin on ruuhkaa noilla teillä :)

    VastaaPoista