perjantai 29. maaliskuuta 2013

Body Geometry Fit mittaus Porvoon Pyöräkeskuksessa!

Nyt on takanapäin Body Geometry Fit mittaus Porvoon Pyöräkeskuksessa eilen aamulla. Tässä vähän ajatuksia ja selostusta tapahtuneesta.

Saavuimme Mintun kanssa jo aamukahdeksalta Porvooseen ja täytyy kyllä myöntää, että ulkoapäin ei Porvoon pyöräkeskus kovin kummoiselta näytä. Rakennus tuntuu kovia käyneen ja sitä melkein ihmetteli, että mikähän paikka tämä oikein on, kunnes pääsi sisälle ja ymmärsi kuinka täysverinen pyöräliike on kyseessä. Valikoimaa ja tarviketta löytyy aivan hurjasti ja sen päälle vielä asiantuntemusta ja hyvää asiakaspalvelua. Tämän suhteen kyllä täyden kympin liike ja suosittelen paikanpäälle käyntiä kaikille pyöräintoilijoille.

Itse BG-fit oli mielenkiintoinen kokemus. Homma aloitettiin haastattelulla, jossa kartoitettiin pyöräilyhistoriaa ja kaikenlaisia loukkaantumisia, jotka mahdollisesti olisivat voineet johtaa jalkojen tai käsien epätasapainoon tai pituuseroihin (murtumat yms.). Haastattelun jälkeen tsekattiin ensimmäiseksi istuinluiden leveys istumalla käyttöön tarkoitetulle geelityynylle. Leveyttä mun istuinluilla on sen verran, että nykyinen satula on aivan liian kapea. Meillä oli testisatula käytössä tuon mittauksen ajan ja se kyllä tuntui huomattavasti paremmalta kuin nykyinen kapea satula.





Tämän jälkeen ryhdyttiin mittailemaan venyvyyksiä jaloissa jotta tiedetään mitä asentoa ei pyöräillessä tule ylittää. Sen jälkeen sain ensimmäistä kertaa hypätä Madonnan selkään uusilla pyöräilykengilläni. Ensimmäiset pyöräilykenkäni ovat Specializedin S-Works Road. Kokeilin muutamia eri kenkiä ja nämä tuntuivat sopivan parhaiten jalkaan. Lueskelin jostain, että kenkien tuntuma jaloissa on tärkeämpi kuin malliin ja hintaan tuijottaminen ja vaikkei nämä halvimmasta päästä olleetkaan niin heti jalkaan pistettyäni ne tuntuivat parhaimmalta.

Klossien kiinnittäminen polkimiin ensimmäistä kertaa sujui helpommin, kun pyörä oli kiinni telineessä, jossa ei ole mahdollisuutta kaatua. Tässä vähän videopätkää:


Tämän jälkeen siirryttiin sitten mittailemaan sopivaa korkeutta ja etäisyyttä satulalle ja tangolle ja niissä tehtiin jonkun verran muutoksia. Mm, videokuvassa näkyvät jarrukahvat nostettiin ylemmäs, jotta niihin on mukavampi nojata ja mitä tärkeämmin jarruttaminen on huomattavasti helpompaa nyt kun ne ovat ylhäällä. Tässä Mintun ottamia otoksia mittauksista:








Voin käsi sydämellä suositella varsinkin ensikertalaismaantiepyöräilijöille tämän kaltaista palvelua. BG-fit maksoi 160e, joten ilmainen palvelu ei ole, mutta rahanarvoinen. Oikea ajoasento on vaivojen välttämiseksi (kuuleman mukaan, enhän minä vielä mitään näistä tiedä käytännössä) hyvinkin olennainen osa kokonaisuutta ja kun sen tekee koulutuksen käynyt ammattilainen lopputulos on sitäkin varmemmin optimaalinen.

keskiviikko 27. maaliskuuta 2013

Kevätaurinkoa risukasaan...

Näin se kevät selkeästi alkaa tehdä tuloaan jos ilahduttavaa auringonpaisteen määrää seuraa. Mutta edelleen on kylmä ja lunta ja jäätä tiellä ja sepelihiekkaa ja kaikkea sitä mikä on tehny tästä talvesta jotenkin niin sietämättömän pitkän. Meiksi on ollut viimeiset päivät (varsinkin viime vk-lopun) aika syvissä vesissä. Mainitsemani akillesjänne vaiva ei ole hellittänyt ja itseasiassa mielestäni yhtään edes parantunut viimeisen kahden viikon aikana. Se tuntuu jotenkin kauhean turhauttavalta. Kaksi viikkoa lepoa juoksusta ja akillesjänne aivan samassa tilassa, kuin alussakin. Joskus tuntuu, että omat jalat on tehty lasista. Onhan mulla tosiaan tätä massaa vielä vajaa sata kiloa, joten tietysti se rasittaa enemmin kuin jollain heinäsirkalla. Silti jotenkin tuntuu kauhean epäreilulta, kun tämä nyt ei ole eka kerta kun tälläistä sattuu tässä vuoden sisään. Helsinki City Run häämöttää jo horisontissa ja nyt pitäisi niitä kovia kilometrejä saada alle, mutta Silton poika se vaan lepuuttaa jotain "jonninjoutavaa" tulehtunutta lihasta :/ Olen päättänyt hieman painoa pudottaa jos se vaikka ennaltaehkäisisi näiden juoksuvammojen syntymisiä.

Turhautumiseltani olen harkinnut juoksulenkkien tekemistä koska jänne ei tosissaan vaivaa niin paljon kuhan se lämpiää kilsan parin aikana. Järjen on pitänyt mukana kaksi asiaa. Toinen on se, että käsittääkseni akillesjänne kun oikeasti menee heikkoon happeen se tarkoittaa piiiiitkää taukoa juoksusta ja se ei kyllä houkuttele.

Toinen on mun uusi lempitreeni rullaillu. Ja tämä on se auringonpaisteen luoja risukasaan. Nyt kun rullaustekniikka alkaa olemaan hallussa ja sain vielä nopeus/kadenssimittariin, että nopeudet tulivat ilmi, homma muuttui astetta hauskemmaksi. Maanantaina vetäisin 30min rullailun, jossa keskinopeus oli reilu 46 km/h, huippunopeus reilu 60km/h :P. Hassua, että tavallaan vauhdin tuntu on hurja vaikka paikallaan siinä pysyy. Vielä kun saisi maantielle käännettyä tuota vauhtia edes sen +30km/h keskinopeuden niin olisin tyytyväinen. Tota rullausvauhtia en kyllä ikinä saa ulkona ellen aja tarpeeksi korkealta jyrkänteeltä alas ;)

Tänään oli sitten viikon haasteen vuoro. Tarkoitus oli vetäistä 100km rullilla, mikä tuntui hurjalta haasteelta mulle. Lähdin toteuttamaan haastetta 15min. sykleissä. Aina 15min. välein pysäytin vauhdin ja otin urheilujuomasta ja vedestä huikkaa ja silloin tällöin banaanin. En pystynyt vauhdissa ottamaan huikkaa sillä pyörä olisi lähtenyt alta siinä vaiheessa. Rullailu vaatii siis keskittymistä! Koko setin aikana pyörä "lipsahti" rullilta vain kolme kertaa, mikä oli mun mielestä ihan hyvä saavutus sillä loppuvaiheessa olin kyllä aika puhki. Tarkoitus oli pitää n. 40km/h keskinopeus, mutta eihän sitä malttanut hissutella. Ensimmäiset 15min vedin n. 36km/h keskivauhtia, mutta loput meni yli neljää kymppiä. Lopussa alkoi kyllä äijä olemaan aika puhki. Oli euforinen kaikkensa antanut olo kun päämäärään oli saavuttu ja lysähdin olohuoneen lattialle tasaamaan hengityksen. Luojan kiitos näille rullille, pelastitte mut mun masennuksen syövereistä!

Huomenna on jännä päivä, kun lähdetään Mintun kanssa roadtripille Porvooseen. Siellä olisi tarkoitus saada vihdoin ja viimein pyöräilykengät itselleni sekä tehdä nk. BodyGeometryFit -mittaus -> http://www.porvoonpyorakeskus.fi/body-geometry-fit Kirjoittelen mittauksesta kiinnostuneille blogiin.

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Tekniikkarullien testailua ja ensimmäinen kerta Madonnan selässä!

Hei!

Tähän tälläinen pikapäivitys. Ensimmäistä kertaa tänään päätin testata Madonnaa ja tekniikkarullia. Olipahan aikamoinen homma saada pyörä pysymään rullilla. Aluksi se tuntui olevan melkein mahdotonta, mutta kun sai vauhtia vähän enemmän lisättyä homma alkoi luonnistumaan. Mulla ei ole vielä pyöräilykenkiä, joten ihan tavallisilla lenkkareilla vetäsin ton öbaut puolen tunnin setin. Tosin lukkopolkimilla ja ensimmäistä kertaa tekniikkarullilla ei välttämättä ole mikään kauhean järkevä yhdistelmä :P Tässä ihanan Mintun kuvaamaa materiaalia tekniikkarullailusta:


Tällä viikolla onkin tullut vihdoin ja viimein vähän kunnostauduttua pyöräilyn osalta. Melkein sata kilsaa jo plakkarissa vaikka vasta keskiviikko. Ehkä se pyöräilykin tästä vielä lähtee kehittymään.

Mulla on ollu vasemman jalan akillesjänne vähän kipeä ja olen jättänyt juoksun pois ohjelmasta siksi aikaa, kun se on parantunut. Juoksuun on kyllä tällä hetkellä aikamoiset poltteet, kun jalat tuntuu niin hyviltä. Pitää nyt purra hammasta ja antaa ton akillesjänteen rauhoittua ennenkuin lähden lenkkipolulle.

Kiitos kaikille lukijoille ja tsemppiä alkavan kevään treeneihin! Kuinka paljon teistä on tulossa Helsinki City Runnille toukokuun alussa?

sunnuntai 17. maaliskuuta 2013

5km ravi, kirjallisuutta ja fillarivarkaus!

Juoksut


Sunnuntaina yritin käydä vähän testailemassa Newtonin Distance -sarjan kenkiä, jotka ostin Goexpo messuilta. Pari huomiota tuli heti lyhyellä reilun 3km intervalli pölläyksellä, jonka jätin kesken näiden huomioiden vuoksi. Tätä kenkää ei selkeästi ole suunniteltu liukkaille ja talvisille keleille. Kenkä on rakenteeltaan hyvin kevyt verrattuna tottumiini Asicseihin ja tuuletus toimii kengissä sitä luokkaa, että pakkasella ei oikein tarkene juosta, kun jalkoja ja varpaita paleltaa. Toinen huomio oli, että vaikka lumessa kengillä pääsee eteenpäin niin heti, kun tuli jäätä alle kengät muuttuivat suorastaan vaarallisiksi. Kengät jäävät siis naulakkoon odottamaan tämän loputtoman talven päättymistä.

Tiistaina jätin iltavuoron jälkeen fillarin töihin lepäämään ja vedin 5km raivojuoksun. Edellinen 5km raivo lenkki tuli vedettyä marraskuun 13. 2012 ajalla 23:07. Ei mitenkään hirveän usein näitä tule vedettyä. En tätäkään lenkkiä lähtenyt juoksemaan 5km mielessä pitäen vaan vähän fiiliksen mukaan. Kuitenkin ensimmäisen kilsan väliaika kun räpsähti korviin 4:14 niin päämäärä tuli aika selväksi. Ekan kilsan jälkeen reitti on noin puolitoista kilsaa enemmin tai vähemmin nousua, joten siinä tuli pieni notkahdus, mutta loppu mentiin taas kovaa ravia. Tässä statistiikkaa mun 5km enkka-ajasta (poislukien tottakai mun nuoruuden myllytykset, kun vajaan 5km pururata, jossa paljon nousuja, tuli juostua 20:35. Tätä ennätystä lähden ensi kesänä metsästämään Karhuvuoren legendaariselle pururadalle).



Virkistävää tälläisiä lyhyitä raivolenkkejä ajoittain vetää. Seuraavana päivänä juoksin sitten töihin aluksi hitaasti ja lopussa vähän reippaammin. Kävin vielä torstaina pienen rauhallisen vitosen vetämässä upeana talvipäivänä. Siinä onkin tämän viikon juoksut. Mulla jäi tällä viikolla viikon pitkä pk-lenkki juoksematta. Syy tähän on mun vasemman jalan akillesjänne. Se on lievästi ollut kipeä ja hieman kosketusarka ja jokaisen juoksulenkin aikana viime ja tällä viikolla se on hieman aristanut alussa, mutta sitten juostessa rauhoittunut. Yritän nyt olla kaukaa viisas ja jättää jalan rasittamisen kunnes tuntuu, että akillesjänne olisi taas kondiksessa.

Uinnit


Kävin tällä viikolla pari kertaa uimassa ja molemmilla kerroilla vetäsin 2km setin. Kerroilla oli eroa kuin yöllä ja päivällä. Maanantain setti oli tuskaista menoa. Kädet olivat jotenkin ihan puuroa ja rentous uinnista oli hyvinkin kaukana. Olen tosiaan uinut todella vähän ja se on kyllä vähän omaatuntoa soimannut. Onneksi parin viikon päästä alkava uinnin tekniikkakurssi tuo vähän valoa tähän pimeyteen. Lauantaina uinti oli taas täysin päinvastainen. Uinti tuntui aivan loistavalta ja meno oli vähintäänkin rentoa. Mukavasti loppua kohden lisäsin vähän tempoa ja ei tehnyt tiukkaakaan 39:07 aika. Nauratti ajoittain niin että vettä meni suuhun, kun lapset olivat mukana uimassa ja rata, jossa uin oli aivan pomppulautojen vieressä ja lapset tietysti saivat idean hypellä pommeja aina kun menen ohi :D

Kirjallisuutta




Ajattelin sanasen kirjoittaa aineistosta, joka mulla on lukemisen alla. Tilaan Juoksija- ja Pyöräily + Triathlon -lehteä. Niissä on kyllä ollut roimasti hyviä vinkkejä treeneihin ja mielenkiintoisia artikkeleja juoksun, triathlon ja pyöräilyn maailmasta. Suosittelen lämpimästi jokaiselle.

Kirjat joita on enemmin ja vähemmin tullut luettua on Joe Frielin: The Triathletes Training Bible, Suuri Pyöräilijän Käsikirja ja Christopher McDougallin Born To Run. Kaikki on oivaa luettavaa ollut. Pyöräilijän käsikirja vaikuttaa hyvinkin kattavalta ja selkeältä kokonaisuudelta tälläiselle vihreälle aloittelijalle. Löysin Suomalaisesta Kirjakaupasta hintaan 25e.

Ryöstö!


Keskiviikkona iltavuorosta päästyäni kymmenen aikaan illalla kävin Kotkansaaren Salessa hakemassa jotain iltapalaa itselleni ja hölmönä jätin pyörän lukitsematta kaupan ulkopuolelle. Kaupasta tultuani pyörä oli keretty varastamaan. Yritin kovasti vilkuilla ympärilleni josko varas olisi vielä näköpiirissa, sillä olisin kyllä juoksemalla lähtenyt perään ja sitten oltaisiin katottu kuinka hyvä kunto sillä fillarivarkaalla oikein on! :D

Kotiin päästyäni lähdin ulos autolla tutkimaan lähitienoita, josko pyörä olisi tullut vastaan, mutta noin tunnin etsinnän jälkeen luovutin ja päätin mennä kotiin nuolemaan haavojani. Ostin Nakamuran itselleni noin vuosi sitten 150e:lla, joten menetys ei ollut mitenkään kovin suuri, mutta kyllä se silti harmitti tietysti.

Pistin kuvan pyörästä facebookkiin ja tuntomerkit, josko se vaikka tulisi jollain vastaan. Siinä on muutamia tuntomerkkejä, joista yksinkertaisesti ei voi erehtyä. Seuraavana aamuna noin yhdentoista aikaa mulle silloin tuntematon kaveri soittaa ja sanoo, että oli nähnyt kuvan mun pyörästä facebookissa (muutamat kaverit olivat jakaneet kuvaa) ja ilmoitti löytäneensä fillarin n. 500m päästä siitä Salesta. Tässä todistimme siis sosiaalisen median voimaa :)

"Vieraissa" käynyt Nakamura talvisen oloisena työpaikan pihalla keskiviikko iltana ennen ryöstöä.

sunnuntai 10. maaliskuuta 2013

GoExpo, Madonna ja Newtonit!

Alkuviikon treenailut


Mukava viikko alkaa olemaan takanapäin. Kaikenlaista jännää on viikon aikana taas sattunut ja tapahtunut. Treenien puolesta ollaan menty aika juoksuvoittoisesti.

Maanantaina kuitenkin aloitin salilla (pitkästä aikaa ja sen kyllä tunsi sitten yläkropassa seuraavat pari päivää) ja puolentoista kilsan (aikaan 30:11) uinnilla perään. Tiistaina töitten jälkeen päikkärit ja sitten semmoinen rauhallinen pk-lenkki. Mun oli tarkoitus juosta ihan lyhyt lenkki ja latailla akkuja torstain pitkään pk-lenkkiin, mutta juoksu tuntui niin mukavalta, että päätin vähän pidentää lenkkiä. Lopussa juoksu tuntui sen verta mukavalta, että pikkaisen lisäsin höyryä. Olen kyllä niin kiitollinen, ettei ole viime aikoina tarvinnut taistella näitten jalkojen kanssa. Sunnuntaina kuitenkin juoksin aika hurjan intervallin, joten olisi voinut kuvitella jalkojen olevan vielä levon tarpeessa:



Keskiviikon sitten käytin aamusta iltamyöhään duunissa. Torstaina oli vuorossa viikon pitkä pk-lenkki. Töissä ollessa mulla oli vähän höntti olo ja en ollut ollenkaan varma tuleeko päivän juoksusta mitään. Ehkä edellisen päivän pitkä työvuoro ja lievä univelka vaikutti, mutta olo ei ollut priima. Duunista päästyäni kävin pienen (20km) fillarilenkin heittämässä, kun kävin paikallisesta pyöräliikkeestä hakemassa pari ilmaislippua GoExpo-messuille. Fillaroinnin aikana koin jonkinlaisen kevään heräämisen fillarointiin, kun lumipyry oli helpottanut ja aurinko paistoi. Fillari tuntui liikkuvan kuin itsestään ja pitkästä aikaa, varmaan kuukausiin, lisäsin kunnolla vauhtia fillariin ja nautin menosta täysin rinnoin.

Kotiin päästyäni perinteiset päikkärit ja herättyäni olo oli kuin uudestisyntynyt. Ei muuta kuin puolilitraa urheilujuomaa naamariin ja pikkuhiljaa ulos alkuverryttelyjä tekemään. Ilma tuntui kylmältä, taisi olla yli kymmenen raatia pakkasta. Mutta erittäin hyvillä fiiliksillä ja jaloissa oikein hyvät lähtöasetelmat pitkään lenkkiin. Tässä on sitten lopputulos:




Tämä on varmasti pisin lenkki moneen moneen vuoteen. Jaloissa alkoi tuntumaan kunnolla vasta kolmen viimeisen kilometrin aikana. Hyvin siis pystyin pitämään tuon vajaan 6:00 minuutin kilometritahdin lenkillä. Olen vihdoin sisäistänyt pk-lenkkien mentaliteetin ja ei ole suurempia vaikeuksia juosta "hiljaa". Alussa siinä oli tekemistä, kun on tottunut myllyttämään aina kaikki lenkit täpöllä. Sanomattakin selvää, että hyvät fiilikset tästä lenkistä.

Madonna


Perjantaina oli sitten jännä päivä, kun töitten jälkeen lähdin naisystäväni Mintun kanssa roadtripille Kouvolan kautta GoExpoon ja sieltä vesipuisto Serenaan Wonder-festareille. Kouvolan reissun tarkoituksena oli minun kauan odottamani maantiepyörän nouto ystävälliseltä myyjältä. Tuossahan se nyt mun sängyn vieressä seisoo ja vartioi minun uniani. Mannekiiniksihan se tietenkin heti joutui, mutta kyllähän tota tyttöä kelpaa kuvaillakin.



Pyörä oli kyllä jäätävän hyvässä kunnossa. Ei käytön jälkiä nimeksikään, joten sitä on kyllä pidetty kuin kukkaa kämmenellä. Ei voi kuin ihmetellä tuollaisen hyvän hiilikuitupyörän painoa. En ole ihan varma mitä Madonna painaa, mutta veikkaisin että ei kauheasti yli 7kg. Etupyörä tuntui kevyeltä kuin höyhen. Ihmeellinen materiaali tuo hiilikuitu. Tässä vähän speksejä fillarista:

- Täysi hiilikuiturunko
- Mavic Ksyrium SL -kiekot
- Dura-Ace takavaihteet ja rataspakka
- Dura-Ace etuvaihtaja (malli 2010)
- Ultegran kammet, jarrut, kahvat ja polkimet
- Fizik:n penkki
- Hiilikuitusarvet
- 2 kpl hiilikuituisia pullotelineitä
- Cateye monitoimimittari, langaton (myös kadenssi!)
- Varustereppu satulan alla
- Kahdet kumit, punaiset ja valkoiset
- Pieni valkoinen pumppu

Sitten tuli vielä tekniikkarullat kaupanpäälle ja Cannondale fillarointiasukin! :)

GoExpo


GoExpo oli oikein mukava kokemus. Ei valitettavasti keretty aikataulujen vuoksi kuin puolitoistatuntia viettämään messualueella, ennenkuin ovet menivät kiinni, mutta siinä ajassa kerkesin ostamaan itselleni uudet juoksukengät, jalkapumpun, kompressiosäärystimet(?!?) sekä vähän pyöräilykirjallisuutta.

Lähdetään nyt eka vaikka purkamaan tuota juoksukenkää. Olen viimeiset viisitoista vuotta juossut Asicseilla. Ne on ollu mulle ne parhaalta tuntuvat juoksukengät. Taisin Nikejä ja Karhuja kokeilla ennen Asicseja ja ero niihin oli huomattava. Mulla on nyt Asicsien lisäksi ollut houkutuksena ostaa joku On Runningin Cloud-sarjan kengistä tai Newtonin kengät. Molemmat tuntuvat saaneen aika paljon arvokisavoittoja varsinkin triathlonin saralla. Ihqun ihana Craig Alexander (3-kertainen Ironman Hawaiji voittaja) mm. juoksee Newtoneilla. Päästyäni Velo & Oxygen osastolle ja myyjän puhuttua minut pyörryksiin päätin ostaa Newtonin Distance -sarjan kengät itselleni. Newtonin pohjaratkaisu on erikoinen. Siinä on jalkaterän kohdalla pohjassa aika reilun kokoinen koroke, joka pakottaa askellusta oikeaan uomiinsa. Kengät ovat kevyet ja ovat tehty nopeaan juoksemiseen. Mielenkiinnolla odotan lenkkejä näiden kanssa. Kirjoitan kokemuksia kengistä, kuhan saan niiden kanssa kilometrejä alle :)



GoExpo-messuilta sitten suuntasimme Mintun kanssa Wonder-festareille Serenaan, jossa pohjoismaiden suurin sisävesihuvipuisto oli muunnettu valtaisaksi konemusaan keskittyväksi tapahtumaksi. Sinne oli oikein mahtavaa päättää tämä hauska päivä.



Anteeksipyynnöt taas ylipitkästä kirjoituksesta. Liikaa asiaa taas, kun ei ole viikonaikana kerennyt välityhjentämään kelkkaa tänne blogiin. Kirjoittelen ensikerralla noista ihmeellisistä kompressiosäärystimistä, jotka ostin ja muista Expolta mukaan tarttuneista ostoksilta. Oikein leppoisaa sunnuntaita, meiksi lähtee nyt juoksemaan. tai uimaan. tai molempia. Peace out!

maanantai 4. maaliskuuta 2013

Helmikuun summausta

Helmikuu on onnellisesti takanapäin. Treenien osalta homma meni pulkkaan vähän vaatimattomammin kuin olisi rahkeita ollut. Tämä suurelta osin johtui mahdottomasta työmäärästä, joka käytännössä katsoen rajoitti päivittäisen treenaamisen. Duuneja tuli tehtyä kahdessa eri työpaikassa saadaakseni massit kasaan maantiepyörää varten. Nyt vihdoin pyörärahat on saatu kasaan ja ensi perjantaina pitäisi tyttö hakea kotiin! Intiimivalokuvaussessio siis tulossa blogiin piakkoin ;) Valitettavasti duuneja joutuu jatkamaan koko kevään kahdessa duunissa sillä ostoslista triathloniin liittyen on pitkä kuin nälkävuosi. Luojan kiitos kaikkia näitä ei tarvi joka vuosi ostaa. Välillä tuntuu, että tämä triathlon on varsinaista välineurheilua. Tulevia hankintoja on märkäpuku, uudet juoksukengät (olen harkinnut On Runningin CloudRunner mallia, onko kellään kokemuksia kengistä?), pyöräilykengät, sykemittari, jalkapumppu, kypärä ja paljon paljon muuta.

Uinti


Eniten ehkä harmittaa uinnin vähyys treenauksessa. Kuukauden aikana tuli uitua vain säälittävät 9.5km. Lupasin itselleni, että tässä kuussa otetaan takaisin tuota. Ainakin sen 20km yritän saada mittariin tässä kuussa, jotta on jonkinlaista pohjakuntoa, kun uinnin tekniikkakurssi alkaa pääsiäispyhinä. En ole vastaavassa uintiryhmässä (tai itseasiassa aikuisiällä missään urheilupainoitteisessa ryhmässä) koskaan ollut, joten se tulee olemaan uusi kokemus. Innolla otan vastaan tilaisuudet kehittää uintitekniikkaani. Homma on tähän asti mennyt täysin mutu-tuntumalla, joten mukavaa saada ammattilaisen ohjausta sekä tärkeimmin jonkinlaista tuntumaa "oikeisiin" uintiharkkoihin eikä mun yksitoikkoisiin 1-3km uintisetteihin.

Juoksut


Juoksuja helmikuussa kertyi 91.1km. Se on ihan itseäni tyydyttävä määrä. Muutama todella hyvä juoksu tuli helmikuulle, kuten se edellisessä postauksessa mainitsemani 13km ennätysjuoksu. Tuntuu, että juoksun suhteen mulla on semmonen hurja nälkä mennä eteenpäin. Nyt kun olen hiffanut nuo pk-lenkit ja intervalliharjoittelun niin intoa tuntuu löytyvän sekä tuloksiakin on alkanut tulemaan. Katsotaan mitä se kevät tuo tullessaan, mutta eiköhän, jos terveenä pysyn ja ei mitään haavereita satu, Helsinki City Runnilla ole tulossa mun puolimaraton pohjat. Tässä muuten eilisestä intervallijuoksusta vähän statistiikkaa:




Vauhtia alkaa mukavasti löytymään noilla kilsan vedoilla. Loppuvetoonkin säästyy aina vähän energiaa, että sen pystyy vetämään kaikkein vauhdikkaimmin kilsan vedoista.

Pyöräily


Aikaisemmin mainitsemani Talvikilometrikisa on kivasti tuonut lisää pontta ulkona pyöräilyyn. Tämänkaltaisia pyöräilyjä syntyi helmikuun aikana yhteensä 374km. Siihen päälle kuntopyöräilyt niin päästään yli 400km. Toivotaan, että maaliskuun aikana päästäisiin näistä pakkasista ja lumista eroon, että voisi kunnolla aloittaa pyöräilyn. Tällä hetkellä ainakin Kotkassa pakkaset paukkuvat ja luntakin tulee tasaiseen tahtiin. Pyöräily on edelleen mulle se suuri tuntematon, mutta piakkoin siihen saadaan toivottavasti jotain kontekstia.

Loppuun voisi mainita, että hieman onnenkantamoisella sain Finntriathloniin majoituksen meidän köörille ihan kisa-alueen vierestä. Kiitokset suuret tästä Finntriathlonin Joonakselle, joka toimi välikätenä asunnon välittämisessä. Olin jo vähän huolissani tuon majoituksen suhteen, kun lähialueen majoitukset olivat pitkälti täynnä. Hyvä etten tässäkään asiassa lähtenyt hätiköimään.

Nyt unta palloon ja huomen aamulla taas kuudelta sorvin ääreen. Oikein hyvää treenintäyteistä viikkoa kaikille. Mun viikkoon kuuluu ainakin pitkä pk-lenkki, uintia ja jonkinmoinen määrä fillarointia.